Työt alko 10 am. Tosi mukava mesta ja kaikki duunikaverit tosi rentoja. Ja alle kolmekymppisii siis. Aamul menin jo 20 vaille 10 mestoille mut eihän siel ketään sillo viel ollu. Noh ei siinä mitää. Sitten kympiltä päästii sisää ja eiku vaatteet vaihtoo. Työasuna t-paita. Päivä alko kalan käsittelyllä. Iha tuntematon kala, englanniks hake. Suomustin ja evät poies. Sitte pientä misapilkkomista paellan tapasee pataa, jos oli riisin sijast pastaa. Sitte kello oliki jo yks ja serviisi alko. Oli melko kiire serviisi vaikka mulla nyt lähinnä pelkkää kattelua oliki. Huomenna oon vastuus tonnikala-annoksest.
Ravintolassa suurin ero suomalaisii on varmasti hygieniataso. Kamoja säilytetää koko päivä huoneenlämmös. Ei tääl oo mitää kylmävetareit. Muuteki yleine siisteyde taso matalampi ku Suomes. Eikä omavalvonnast oo kuultukaa. Keittiös myös palaa aktiivisesti tupakka kaikil.
Mestan omistaa nuor äijä, Ramon Tudela. 17-vuotiaana menny el Bullii töihi. Aika kova. 25-vuotiaana sit perusti ton oman mestasa.
Vein tuliaisena keittokirjan suomalaisist ruoist. Siitä tykättii. Ottavat jonku reseptin kuulema listalle ja meikä sit hoitaa sen. Pääsen myös vissii Ramonin kaa kiertää tuottajii ja Lleidan ympäristöö.
Heippa
Markus
0 kommenttia:
Lähetä kommentti